Tämä on sellainen päivä jona lapset heräävät aamulla aikaisin ja tepsuttelevat pyjamisillaan keittiöön vaikka kuinka väsyttäisi. Jaa että miksi?

He haluavat miellyttää äitiään koska on äitien päivä tuo suuri yllätys yllätys kaupallinen juhla. Ajatushan on se että on mukavaa, suorastaan hirveän mukavaa nousta valvotun yön jälkeen kukonlaulun aikaan, joo, mutta eipä sitten enää huvita kun huomaa että on suorastaan pakko nousta ja pakko ostaa tonnin lahja.

On myös pakko keksiä joku tosi tylsä pitkästyttävä ja suoraan sanottuna paska runo siihen valkoiselle paperille raapustetulle tervehdykselle jota kutsutaan nimellä kortti. Siis kortti! Ei valkoinen-paperi-jossa-on-kirjoitusta-homma. Mielelläänhän sitä äitään miellyttää, mutta lamaantuuhan sitä itse kukinkin kun pitää väen vängällä hikoilla kaupoissa tungoksessa. Ei kiitos, sanon minä.

Onhan sitä äitien päivässä hyviäkin puolia. Oikeastaan enemmän kuin huonoja. Ensinnäkin. Oikeasti on mukava nousta ylös koristelemaan kakkua ja keittämään kahvia äidille koska tietää kuinka iloiseksi se siitä tulee. Toiseksi. On kiva askarrella kortteja vaaleanpunaisesta paperista ja keksiä perseestä revittyjä tuotoksia joita paremman sanan puutteessa kutsutaan runoiksi. Siis äitien päivä on loppujen lopuksi oikein oiuva keksintö.

 

HYVÄÄ ÄITIEN PÄIVÄÄ ÄIDEILLE!